perjantai 29. toukokuuta 2015

Juoksutekniikkaa ja porrastelua

Voisiko kauniimpaa juoksumaisemaa toivoa? Aurajoen rantoja myötäilevä reitti on yksi Turun parhaista.

Täällä vietetään lepopäivää. Tai no, saunavuoron jälkeen on luvassa kunnon venyttely- ja rullailusessio, koska näin kipeä kroppani ei ole tämän vuoden puolella vielä ollutkaan. Koko viikko on ollut aika kivulias, mutta korostan, että kipu on ollut tuota autuaaksi tekevää kipua, joka syntyy, kun kehoa on piiskattu tiukempiin treeneihin ja sellaiset lihakset, jotka ovat uinuneet vuosikausia, ovat joutuneet yllättäen töihin.

Sunnuntaisen maastojuoksun jälkeen rullailin ja venyttelin jalkojani pitkään ja hartaasti, sillä erityisesti pohkeet tuntuivat maaston jäljiltä kireiltä ja kipeiltä. Maanantaina oli lepopäivä, mutta illalla tein vatsaa ja selkää sekä lisää rullailuja ja venyttelyjä. Tiistaina kävin juoksemassa palauttelevan 9 kilometrin lenkin keskivauhdilla 5:45 min/km, joka tuntui ihan hyvältä. Jalatkaan eivät olleet erityisen väsyneet enää. Lenkin jälkeen tunsin vasemman pohkeen alaosassa kuitenkin kiristävää kipua, joka muistutti vuosien takaisesta akillesjännekivusta. Mietin jo, että olenko nyt sellaisen onnistunut treenaamaan riesakseni, mutta päätin illalla korjata tilannetta edelleen rullailemalla. Se teki aivan järjettömän kipeää! Rullailin kuitenkin vedet silmissä, vaikka pelkäsin, että teen vielä enemmän hallaa.

Keskiviikkona oli vihdoin vuorossa kauan odottamani Runner's High Turku -seuran Pimp my run -juoksutekniikkaspecial ja liikkuvuus. Porukkaa oli kymmenkunta eli juuri sopiva määrä, että vetäjä ehti seurata riittävästi kunkin menoa. Alkuun vedettiin verryttelynä Karikon kierros kerran ympäri, sitten seurasi reilun tunnin ajan erilaisia tekniikka- ja liikkuvuusharjoituksia sekä lihaskuntoa ja joitakin juoksupyrähdyksiä. Lopuksi juoksin vielä puolitoista kierrosta Karikkoa.

Oli todella hauskaa ja innostavaa treenata porukassa, johon mahtui hyvin monenikäistä juoksijaa. Vaikka en tuntenut ketään entuudestaan, sujahdin nopeasti mukaan ja tuntui kuin olisin ollut porukassa ennenkin. Ohjaajan valvovan silmän alla harjoitukset tuli tehtyä täysillä, ja lisäksi sain hyviä vinkkejä tekniikan ja lihaskunnon harjoittamista varten. Harkitsen vakavasti useamman kerran treenipassin hankkimista. Seuralla on toimiva käytäntö: jokaviikkoisiin harjoituksiin voi osallistua silloin kuin itselle sopii ja maksu peritään vain käydyistä kerroista. Varmasti menen mukaan uudestaankin!

Harjoituksia hieman varjosti vasemmassa pohkeessani edelleen tuntunut kipu. Mietin eri vaihtoehtoja sen aiheuttajaksi, eikä mieleeni tullut kuin juoksukenkien tuleminen tiensä päähän ja tuo jo mainittu akillesjänteen tulehdus- tms. tila. Tekniikkatreenikin oli sen verran rankka, että huomasin lihasten kipeytyvän jo samana iltana. Rullailin ja venyttelin kuitenkin kevyesti.

Torstaina olin kuin lihamyllyn jäljiltä. Kylkiin sattui niin paljon, että pelkkä käden nostaminen oli tuskaa. Samoin lantionseudun ja lonkankoukistajan lihakset olivat tulessa. Yhdenkään salitreenin jälkeen en ole ollut yhtä kipeä! Mutta pohjekipu sen sijaan oli poissa, mikä helpotus. Vuorossa oli vielä porrastreeni Kuuvuoren uusituilla portailla valmentajan ja erään naisten salibandyjoukkueen kanssa. Reilu kilsan alkuverkka, venyttelyt, aukkarit - ja tositoimiin. Noin kolme varttia sahattiin portaita ylös erilaisten loikkien, hyppyjen ja askellusten kimpussa. Loppupuolella voimat loppuivat jaloistani melkein kokonaan, sääretkin vain tärisivät. Mutta tulipahan treenattua kunnolla taas hapenottokykyäkin, ja porrastreenejä on hyvä jatkaa, kun jalat ovat taas palautuneet.

Tässä on nyt ollut ihan erilaista meininkiä kuin yksikseni vetämissäni maratontreeneissä, jotka helmikuussa aloitin. Luulen silti, että voimaharjoittelu vauhtikestävyyksineen ja vetoineen on tuonut tarpeellista lisää peruskestävyyteeni ja koko juoksuuni. Puhumattakaan motivaatiostani, joka on kasvanut täysin uusiin ulottuvuuksiin. Runkeeperin maratonohjelma sitäpaitsi päättyi virheellisesti jo tänään ilmoitukseen, että Today is your race, good luck! Olin tainnut syöttää maratonin ajankohdan kuukaudella liian aikaisin. Aika tiukkoja treenejä ohjelma silti viimeisillä viikoillakin syötti, joten ihan hyvä, etten noudattanut sitä orjallisesti loppuun saakka sikäli mikäli Paavo olisi juostu tänään.

Huomenna menen juoksemaan viimeisen pitkiksen ennen neljän viikon päässä häämöttävää koitosta. Valmentajan neuvosta vedän noin 25 kilometriä leppoisalla vauhdilla, ehkä lopussa hieman kiihdytellen. Palan halusta päästä testaamaan itselleni koskematonta reittiä, eli kotoa kuntoratoja pitkin Orikedolle ja Impivaaraan saakka.

Muuten: vaikka onkin supertylsää, että elohopea sahaa kymmenen ja viidentoista lämpöasteen välistä pätkää edestakaisin, harjoittelun kannalta viileä alkukesä on ollut ihanteellinen. Jospa helteet alkaisivat toden teolla sitten heinäkuussa, kun Paavo on jo juostu...

Edit: Tänään tehty neljän kilometrin kärrykävely teki ehdottoman hyvää kipeille lihaksilleni. Ja nyt saunan jälkeen voin sanoa, että olo on enää raukea ja fyysisen rasituksen jäljiltä onnellisen väsynyt. Ei siis pidä unohtaa palautuskävelyn voimaa!

Edit 2: Päätin sittenkin jättää väliin HHM:n, kun olisi mennyt niin säätämiseksi. Ensi viikon torstaina on ne Paavo Nurmi -keskuksen kuntotestit, ja päivän palauttelu olisi saattanut olla liian vähän. Vieraanvaraiset ystäväni lupautuivat jo majoittamaan minut luokseen, mutta päätin kuitenkin näin. Puolikkaalle sitten joskus elokuussa! Ja ensi vuonna ehdottomasti HCR:lle, niin paljon hyvää olen siitä kuullut.

Omenapuut kukkivat jo!

3 kommenttia:

  1. Sulla on ihan huipun kuuloinen treeniviikko ja vahvasti uskon että vedät Paavon leikiten alle neljään tuntiin :) Kova muija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä :) Mua vähän jännittää tulokset, kun tämäntyyppinen treenailu on mulle ihan uutta. Mutta tosi hauskaa on ollut, kivaa vaihtelua yksin puurrettuihin lenkkeihin, ja se lienee pääasia :) Tule säkin joskus tuonne Runner's High:n treeneihin, siellä oli tosi kiva meininki!

      Poista
    2. On ollut tarkoitus tulla mutta unohdan aina tsekata ne :)

      Poista