Siirry pääsisältöön

Voimaa jalkoihin ja uudet tossut!

Tiistaille suunnitellut minuuttivedot menivät minulta plörinäksi, kun en saanut lupaa osallistua täyteen treeniin. Flunssa oli edennyt komeaksi yskäksi, mutta samalla yleiskunto oli jo elpynyt voimakkaammaksi. Pääsin kuitenkin vähän hölkkäilemään, kun kiritin minuutin vetoja tehnyttä treenikaveria 10 x n. 150 metrin matkan. Lopetin juoksemisen aina heti, kun alkoi hengästyttää. Hiki ei tullut, mutta vauhdit olivat ihan reippaat asettuen tahteihin 3:29 - 3:45 min/km.

Seuraavana päivänä kävi ilmi, että flunssa oli ollut jo väistymässä, sillä olo oli entisestään parempi ja yskäkin kiusasi vähemmän. Hain postista Wiggleltä tilaamani uudet Adidas Ultra Boostit, jotka istuvat täydellisesti jalkaani. Koko on nyt puolikkaan pienempi kuin Adios Adizeroissa, ja se on juuri sopiva. Miellyttävää istuvuutta tehostaa pinnan pehmeä kangaskudos, joka saa kengän tuntumaan kuin sukalta jalassa. Pohjassa on kuplamaista muotoilua, joka tuntuu joustona askelluksessa. Lisäksi kenkä on äärimmäisen rullaava, ja totesin eilisellä verkkailulla askelluksen olevan lähes äänetön. Mahtavat kengät! Näillä aion juosta pitkät ja kevyet lenkkini, ja sopivat ne todennäköisesti vähän vauhdikkaampaankin menoon. Jos vertaan näitä aikaisempiin kevyiden lenkkien kenkiini, Adidas Supernova Glideihin, Ultra Boostit istuvat ja rullaavat huomattavasti paremmin. Lisäksi Supernovat ovat minulle juuri sen puoli numeroa liian isot, minkä vuoksi olen saanut toisinaan ne jalassani hiertymiä jalkapohjiin. Ultra Boostit saa sidottua niin tiiviisti jalkaan, että tuntuu, kuin jalassa ei olisi kenkiä lainkaan. Ne ovat myös kevyet.

Menin siis innoissani eilen illalla upouudet kengät jalassani voimatreeneihin Turun Urheiluhalliin. Ennen salia valmentaja oli päättänyt kuvata juoksuamme: kiihtyvää tasaisella sekä kovaa mäkijuoksua. Siinä sitä juostiin keskellä Kaivokatua. Videosta oli helppo tehdä analyysiä omasta askelluksesta. Jalat eivät käänny enää niin paljon ulospäin, joten jotain kehitystä on tapahtunut. Askel pyörii kuitenkin edelleen liiaksi pohkeiden varassa, eikä kaikki voima pakaroista ja takareisistä ponnistaessa pääse käyttöön.

Siksi lähdettiin hakemaan lisää voimaa. Sain kunnon kädestä piti -opetusta kyykyissä tangolla (3 x 8 sarjaa 20 kg:n tangon ja 5 kg:n painojen kanssa = 30 kg) sekä rinnallevedosta tangolla. Tämä liike olikin kokonaan uusi tuttavuus. Lisäksi teimme askelkyykkyjä, penkillenousuja ja lukuisia takareisi- ja pakaraliikkeitä laitteissa. Todella tehokas tunnin treeni, josta sain hyvin oppia, mitä tästä eteenpäin kannattaa salilla tehdä. Täytyy vain toivoa, että löydän omalta saliltani vastaavat laitteet.

Voin kertoa, että treenin jälkeisenä päivänä tuntee voimailleensa! Mahtavaa. Ja illan 200 metrin vedoissa varmasti saa juostua jalkansa auki. Onpa ihanaa olla taas terve ja treenata. En muuten saanut lupaa osallistua Paraisten lenkille ensi sunnuntaina, kun olen vasta ollut flunssassa. Keskitytään siis perustreeniin. Menen siis juoksemaan kympin lokakuun lopussa Kaarinan syysmaratonilla. Ja olen tässä jo silmäillyt Tukholman maratonin nettisivuja...


Sukkamainen materiaali tuntuu siltä miltä näyttää - mukavalta.


Yllättävän tukevat Ultra Boostit.

Kommentit

  1. Jee jee uudet Boostit jälleen :) Kuulostaapa hyviltä, kelpais mullekin! Noissa näyttää ainakin kuvien perusteella olevan vähän korkeammat varret, ainakin tuolta takaa? Tukee siis varmaan tosiaan hyvin. Sulta saa aina hyviä kenkävinkkejä, ehkä nää oiskin seuraavana munkin ostoslistalla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo nämä saa tosiaan vetää jalkaan kuin sukat! Ja tuossa sisäpohjassa on sellainen "kantakuppi", johon kantapää asettuu tosi hyvin. Juoksin näillä eilen 500m vedotkin ja hyvin pääsee vauhdikkaampiakin juoksuja. Suosittelen :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voihan kroonistunut insertiitti

Ymmärrän, että tässä on lantioni. Vihdoin ja viimein sain syyn kipeälle takareidelleni. Olin viime perjantaina 45 minuuttia magneettikuvauksessa, jossa lantioni aluetta kuvattiin laajalti suunnasta jos toisesta. Radiologi avasi tuoreeltaan näkemäänsä raportissaan, joten sain huokaista helpotuksesta jo ennen viikonloppua. Sitä ennen olin tehnyt monen vammasta kärsivän virheen ja lukenut erilaisilta foorumeilta vieraiden ihmisten kauhutarinoita. Jollakulla oli esimerkiksi hermot painuneet lihakseen kiinni, josta ne oli yksitellen pitänyt irrottaa. Minulla oikean lonkan MRI paljasti takareidestäni seuraavia tietoja: Repeytymää ei näy ja lihakset kuvautuvat säännöllisinä, symmetriset. Ei pehmytosahematoomia. Luurakenne on säännöllistä, ei rasitusosteopatiaan viittaavaa. Lonkkanivelessä ei näy poikkeavaa. Ischias-hermojen kulkureitit vapaat, ei femoroacetabulaariseen impingementiin viittaavaa eikä bursiittilöydöksiä. Istuinkyhmyn hamstring-kiinnityksessä oli havaittavissa v

Hamstring-syndrooma

Hävettää tämä blogin sysääminen aina vihoviimeiseksi askareeksi muiden kiireiden tieltä. Mielessäni on monta aihetta, joista haluaisin täällä kirjoittaa, mutta niin vaan aika loppuu aina kesken. Jos tällä blogilla on vielä uskollisia lukijoita jäljellä, niin aloitetaan nyt vaikka jalan tilanteen kartoittamisesta. Oikea takareisihän on oireillut vaihtelevasti edelleen juoksulenkeillä. Kipu, tai oikeastaan jokin tuntemus, tuntuu juostessa milloin pakaran ulkosyrjässä, milloin alempana lihaksistossa, ja usein juoksulenkin jälkeen jalka on kipeä. Kävin osteopaatilla ja kuvittelin jo saaneeni avun vaivaani. Hän paineli jalkaani varpaista pakaraan saakka, kävi läpi vatsan ja selän linjat aina kasvoihin asti. Kävi ilmi, että oikea takareisi on jatkuvassa jännityksessä, kalvot umpikireät ja lihas ei pääse rentoutumaan. Vielä kipeämpiä kohtia löytyi reiden sisäsyrjästä, vatsasta, mutta yllättäen myös oikeasta leuasta. Kivun aiheuttajaksi arvelin ikivanhaa tapaani pureskella hampaitani ja

Juoksuvamma numero yksi: revähdys

Täällä iloinen toipilas odottelee toipumista ja harrastaa sillaikaa kaikkea muuta. Sellainen napsahti nyt pakosta, mutta ei se kuolemaksi ole. Magnesium ja kylmäpussista lämpökääreeksi muuttunut apuväline ovat ystäväni nyt.   Täällä pohjetoipilas, moro! Päivitetäänpä tilanne, kun lääkärilläkin tänään käytiin. Viime viikon keskiviikkona pohkeeni siis napsahti ikävästi kesken palauttelevan pk-lenkin, ja juokseminen loppui kuin seinään. Kivusta päättelin, että jalassani repesi jotakin, sillä ei nimittäin voinut ottaa yhtäkään juoksuaskelta. Onneksi tajusin kietoa jalkani ympärille ensihoidoksi pakastepussin, sillä kuulin tänään lääkäriltä, että se nopeuttaa revähdysten (ja kaiketi myös venähdysvammojen ja kramppien) paranemista. Kylmä estää runsasta turvotusta hillitsemällä verenvuotoa ja kudosnesteen kertymistä. Mitä vähemmän vammautunut alue turpoaa, sitä paremmin se pääsee parantumaan, sanotaan täällä . Eikä se pohkeeni ihan kamalan paljon turvonnut, vähäsen