 |
| Joululahjaksi saadut kompressiotrikoot hyviksi todetut. |
 |
| Joulupäivänä ves' oli sysmustaa. |
 |
| Halistenkoskella tunnelma oli suorastaan maisemallinen. |
 |
| Joulupäivän lenkin speksit. |
Hyvää joulua kaikille lukijoille!
Maltoin olla kolme päivää tekemättä mitään - taikka paremminkin sanottuna olemaan urheilematta - joulun alla "tekemättä mitään" ei ihan vastaa totuutta. Tiistaista torstaihin en kuitenkaan hikoillut kertaakaan lenkkareissa, mutta tänään perjantaina katkesi kamelin selkä ja oli päästävä myrskyn silmään. Ajatuksena oli juosta kevyt kymppi loppua kohden kiihdytellen, mutta juoksu kulki alusta lähtien vähän turhan kovaa, eikä lopputulos niin kevyt ollutkaan. Huomiseksi on suunnitteilla pitkis, otetaan silloin rennommin.
Viime viikko oli rankin treeniviikko pitkiin aikoihin, ja raskaammaksi sen teki seitsenpäiväinen työviikko. Onneksi olen saanut koko jouluviikon huilata kotona, ja treeneistäkin on ollut vapaata. Kerrataan kuitenkin hieman viikontakaista saldoa, joka alkoi maanantaisilla mäkivedoilla hautausmaan mäessä. Mäkivetoja ennen tehtiin perus parin kilometrin verkat, liikkuvuus, loikat ja kiihdytykset sekä venyttelyt. Mäkivetoja oli kaikkiaan kahdeksan, ja tahdit olivat 130 - 140 metrin matkalla 4:10 - 4:39 min/km. Hölkkäsimme aina mäen alas ja lähdimme saman tien uuteen vetoon, joten palautumisaika oli lyhyt.
Jonkin verran edistystä on havaittavissa, viikko aikaisemmin juoksin mäen vähän lyhyemmin 110 - 130 metrin matkalta, ja tahdit olivat 4:27 - 5:18 min/km. En mielestäni tällä kertaa ollut edes ihan niin puhki. Valmentaja kertoi juoksuvuosinaan tehneensä 10 mäkivetoa 300 metrin mäessä, ja tahdit olivat luonnollisesti jotakin aivan muuta. Siinä vähän perspektiiviä, hehheh. Mutta silti jaksan hämmästellä sitä, että mäkivedot eivät ole mielestäni lainkaan niin raskas treeni kuin esimerkiksi minuuttivedot lyhyellä palautuksella tai kaksisataset parin minuutin palautuksella. Jotenkin minulle ylämäkeen juokseminen kovaa ei ole niin raskasta kuin tasaisella kovan vauhdin ylläpitäminen pidempään.
Tiistaina tein puolen tunnin kehonpainoharjoituksen kotona. Se sisälsi vatsat, selät, punnerrukset, dipit ja pakarat. Kotonakin pääsee äkkiä hikeen, kun vain haluaa! Ihan tehokasta lihastreeniä tuo kehonpainoharjoittelu. Keskiviikkona oli heti perään viikon toinen kova juoksutreeni Kupittaalla, tällä kertaa parisataset vedot pitkällä, parin minuutin palautuksella. Aikomuksena oli juosta 3 x 4 vetoa, mutta aikeeksi jäi. Maanantain mäkivedot verottivat vielä voimia, ja jaloista loppuivat yksinkertaisesti voimat kesken. Mutta nyt ensimmäisiä kertoja takareiteni olivat todellakin ihan tulessa, ja juokseminen tuntui erilaiselta kuin ennen kovissa vedoissa. Valmentajakin sanoi, että juokseminen näyttää ihan erilaiselta kuin silloin alussa, ja se tuntuukin siltä, että saan takareisistä ja pakaroista voimat ihan eri tavalla käyttöön. Ja niihin on tullut voimaa! Mutta tosiaan, hyydyin. Alkuvauhdit olivat ihan hyvät, 200 metriä kulki ensimmäisellä vedolla aikaan 0:41 eli 3:34 min/km, mutta aika kasvoi tasaisesti sekunnilla veto vedolta, niin että viimeinen veto oli jo 0:50 eli 4:13 min/km. Lopetimme siis kahden erän jälkeen leikin siihen. Jalat olivat ihan hyytelöä treenin jälkeen.
Torstaina lähdin lenkille puoli kymmeneltä illalla. Tarkoituksena oli tehdä lyhyt, palautteleva verkka, jotta jalat vähän vertyisivät. Ne olivat edelleen väsyneet, ja tietysti myöhäinen juoksuajankohtakin vaikutti. Juoksin lähikulmilla vajaat viisi kilometriä keskitahdilla 6:20 min/km, ja lenkin päätteeksi tein kolme noin viidenkymmenen metrin avaavaa rullausta. Oli kyllä melko tahmeaa etenemistä, mutta tulipahan tehtyä.
Maltoin olla kolme päivää tekemättä mitään - taikka paremminkin sanottuna olemaan urheilematta - joulun alla "tekemättä mitään" ei ihan vastaa totuutta. Tiistaista torstaihin en kuitenkaan hikoillut kertaakaan lenkkareissa, mutta tänään perjantaina katkesi kamelin selkä ja oli päästävä myrskyn silmään. Ajatuksena oli juosta kevyt kymppi loppua kohden kiihdytellen, mutta juoksu kulki alusta lähtien vähän turhan kovaa, eikä lopputulos niin kevyt ollutkaan. Huomiseksi on suunnitteilla pitkis, otetaan silloin rennommin.
Viime viikko oli rankin treeniviikko pitkiin aikoihin, ja raskaammaksi sen teki seitsenpäiväinen työviikko. Onneksi olen saanut koko jouluviikon huilata kotona, ja treeneistäkin on ollut vapaata. Kerrataan kuitenkin hieman viikontakaista saldoa, joka alkoi maanantaisilla mäkivedoilla hautausmaan mäessä. Mäkivetoja ennen tehtiin perus parin kilometrin verkat, liikkuvuus, loikat ja kiihdytykset sekä venyttelyt. Mäkivetoja oli kaikkiaan kahdeksan, ja tahdit olivat 130 - 140 metrin matkalla 4:10 - 4:39 min/km. Hölkkäsimme aina mäen alas ja lähdimme saman tien uuteen vetoon, joten palautumisaika oli lyhyt.
Jonkin verran edistystä on havaittavissa, viikko aikaisemmin juoksin mäen vähän lyhyemmin 110 - 130 metrin matkalta, ja tahdit olivat 4:27 - 5:18 min/km. En mielestäni tällä kertaa ollut edes ihan niin puhki. Valmentaja kertoi juoksuvuosinaan tehneensä 10 mäkivetoa 300 metrin mäessä, ja tahdit olivat luonnollisesti jotakin aivan muuta. Siinä vähän perspektiiviä, hehheh. Mutta silti jaksan hämmästellä sitä, että mäkivedot eivät ole mielestäni lainkaan niin raskas treeni kuin esimerkiksi minuuttivedot lyhyellä palautuksella tai kaksisataset parin minuutin palautuksella. Jotenkin minulle ylämäkeen juokseminen kovaa ei ole niin raskasta kuin tasaisella kovan vauhdin ylläpitäminen pidempään.
Tiistaina tein puolen tunnin kehonpainoharjoituksen kotona. Se sisälsi vatsat, selät, punnerrukset, dipit ja pakarat. Kotonakin pääsee äkkiä hikeen, kun vain haluaa! Ihan tehokasta lihastreeniä tuo kehonpainoharjoittelu. Keskiviikkona oli heti perään viikon toinen kova juoksutreeni Kupittaalla, tällä kertaa parisataset vedot pitkällä, parin minuutin palautuksella. Aikomuksena oli juosta 3 x 4 vetoa, mutta aikeeksi jäi. Maanantain mäkivedot verottivat vielä voimia, ja jaloista loppuivat yksinkertaisesti voimat kesken. Mutta nyt ensimmäisiä kertoja takareiteni olivat todellakin ihan tulessa, ja juokseminen tuntui erilaiselta kuin ennen kovissa vedoissa. Valmentajakin sanoi, että juokseminen näyttää ihan erilaiselta kuin silloin alussa, ja se tuntuukin siltä, että saan takareisistä ja pakaroista voimat ihan eri tavalla käyttöön. Ja niihin on tullut voimaa! Mutta tosiaan, hyydyin. Alkuvauhdit olivat ihan hyvät, 200 metriä kulki ensimmäisellä vedolla aikaan 0:41 eli 3:34 min/km, mutta aika kasvoi tasaisesti sekunnilla veto vedolta, niin että viimeinen veto oli jo 0:50 eli 4:13 min/km. Lopetimme siis kahden erän jälkeen leikin siihen. Jalat olivat ihan hyytelöä treenin jälkeen.
Torstaina lähdin lenkille puoli kymmeneltä illalla. Tarkoituksena oli tehdä lyhyt, palautteleva verkka, jotta jalat vähän vertyisivät. Ne olivat edelleen väsyneet, ja tietysti myöhäinen juoksuajankohtakin vaikutti. Juoksin lähikulmilla vajaat viisi kilometriä keskitahdilla 6:20 min/km, ja lenkin päätteeksi tein kolme noin viidenkymmenen metrin avaavaa rullausta. Oli kyllä melko tahmeaa etenemistä, mutta tulipahan tehtyä.
Perjantai-illalla oli vuorossa tunnin kuntopiiri Urheiluhallissa. Verkkailin ennen sitä vartin ajan 2,5 kilometriä Kupittaalla, että sain hyvän alkulämmön. Tällä kertaa kutakin sarjaa oli pidennetty puoleen minuuttiin edellisen 20 sekunnin sijaan. Jokaisen sarjan välissä verkkailtiin muutama kymmenen metriä radalla. Kymmenellä sekunnilla on melkoinen vaikutus, ja nyt sain itseni ihan hikeen. Olin kyllä muutenkin rankasta treeni- ja työviikosta väsynyt, ja odotin vaan pääseväni kotiin.
Lauantaina olin päättänyt juosta töistä kotiin, jotta saisin viikkoon mahtumaan yhden pitkiksenkin. Se jäi kyllä vähän torsoksi, kun kokonaismatka oli vain 13,05 kilometriä. En siis jaksanut juosta yhtään enempää, kuten olin vähän ajatellut, vaan lopetin lenkin, kun pääsin kotiin. Oli melko kylmä ilta, ja maa oli miltei koko matkalta liukas. Senkin vuoksi juokseminen tuntui raskaalta, mutta kyllä se muutenkin oli jotekin tahmeaa. Lisäksi kuusi ensimmäistä kilometriä juoksin liian lujaa, en vain saanut hidastettua tahtiani. Liian kova aloitusvauhti verotti voimia, ja kotiin päästessäni olin aivan loppu. Keskitahdiksi tuli 6:03 min/km, aikaa meni 79 minuuttia. Keskisyke oli 161, joten sekin kertoo jotakin väsyneestä olotilastani. Juoksusta teki liukkaan maan lisäksi epämukavaa ja kivuliasta myös oikeassa jalassa vaivannut penikkakipu. Olen päässyt nyt pohjevamman parannuttua maistamaan penikkavaivaakin ensimmäistä kertaa elämässäni, ja täytyy sanoa, että ikävä on moinen vaiva! Hierominen kyllä auttaa, ja hieroin itse jalkaani vielä illalla. Sunnuntaina kipu oli onneksi poissa, se on sattunut nimittäin rankan treenin jälkeen välillä ihan kävellessäkin.
Sunnuntaina oli lepopäivä, ja kävimme vain lasten uimatunneilla illalla. Kyllä lepo maistuikin!
Tässä vielä treeniviikko kokonaisuudessaan:
MA Mäkivedot x 8, hölkkäpalautus, 130 - 140 m, 4:10 - 4:39 min/km, KS 164, MS 171
Alku- ja loppuverkat 2,9 km, venyttelyt, loikat, kiihdytykset, liikkuvuus
TI Kehonpainotreeni kotona 30 min
KE 200 m vedot 2 x 4/2' 3:34 - 4:13 min/km MS 173
Alku- ja loppuverkat 1,8 km, liikkuvuus, loikat, kiihdytykset, venyttelyt
TO Palauttava PK 4,93 km 31:16 min 6:20 min/km KS 152 MS 160, 3 x 50 m rullailut
PE Kuntopiiri 1 h, verkka 2,5 km 15:46
LA Pitkis 13,05 km 1:19 6:03 min/km KS 161 MS 171
SU 30 min uintia lapsen kanssa
Mainittakoon lopuksi, että tänään meni lenkillä 1500 kilometrin haamuraja rikki, olen siis yltänyt henkilökohtaiseen vuosiennätykseen 1508 juostulla kilometrilläni. Ja lisää tulee vielä!
Lauantaina olin päättänyt juosta töistä kotiin, jotta saisin viikkoon mahtumaan yhden pitkiksenkin. Se jäi kyllä vähän torsoksi, kun kokonaismatka oli vain 13,05 kilometriä. En siis jaksanut juosta yhtään enempää, kuten olin vähän ajatellut, vaan lopetin lenkin, kun pääsin kotiin. Oli melko kylmä ilta, ja maa oli miltei koko matkalta liukas. Senkin vuoksi juokseminen tuntui raskaalta, mutta kyllä se muutenkin oli jotekin tahmeaa. Lisäksi kuusi ensimmäistä kilometriä juoksin liian lujaa, en vain saanut hidastettua tahtiani. Liian kova aloitusvauhti verotti voimia, ja kotiin päästessäni olin aivan loppu. Keskitahdiksi tuli 6:03 min/km, aikaa meni 79 minuuttia. Keskisyke oli 161, joten sekin kertoo jotakin väsyneestä olotilastani. Juoksusta teki liukkaan maan lisäksi epämukavaa ja kivuliasta myös oikeassa jalassa vaivannut penikkakipu. Olen päässyt nyt pohjevamman parannuttua maistamaan penikkavaivaakin ensimmäistä kertaa elämässäni, ja täytyy sanoa, että ikävä on moinen vaiva! Hierominen kyllä auttaa, ja hieroin itse jalkaani vielä illalla. Sunnuntaina kipu oli onneksi poissa, se on sattunut nimittäin rankan treenin jälkeen välillä ihan kävellessäkin.
Sunnuntaina oli lepopäivä, ja kävimme vain lasten uimatunneilla illalla. Kyllä lepo maistuikin!
Tässä vielä treeniviikko kokonaisuudessaan:
MA Mäkivedot x 8, hölkkäpalautus, 130 - 140 m, 4:10 - 4:39 min/km, KS 164, MS 171
Alku- ja loppuverkat 2,9 km, venyttelyt, loikat, kiihdytykset, liikkuvuus
TI Kehonpainotreeni kotona 30 min
KE 200 m vedot 2 x 4/2' 3:34 - 4:13 min/km MS 173
Alku- ja loppuverkat 1,8 km, liikkuvuus, loikat, kiihdytykset, venyttelyt
TO Palauttava PK 4,93 km 31:16 min 6:20 min/km KS 152 MS 160, 3 x 50 m rullailut
PE Kuntopiiri 1 h, verkka 2,5 km 15:46
LA Pitkis 13,05 km 1:19 6:03 min/km KS 161 MS 171
SU 30 min uintia lapsen kanssa
Mainittakoon lopuksi, että tänään meni lenkillä 1500 kilometrin haamuraja rikki, olen siis yltänyt henkilökohtaiseen vuosiennätykseen 1508 juostulla kilometrilläni. Ja lisää tulee vielä!
Kommentit
Lähetä kommentti