Siirry pääsisältöön

15 viikkoa Hampurin maratoniin

Olemme ilmoittautuneet mieheni kanssa Hampurin maratoniin, joka juostaan 23. huhtikuuta. Minulle se on seitsemäs, miehelleni ensimmäinen. Lapsukaiset jäävät kotiin, kun me lähdemme urheilemaan. Melkoista. Lähden tavoittelemaan Hampurin ennätysflätiksi luonnehditulta reitiltä tietysti uutta ennätystä ja sitä maagista neljän tunnin alitusta. (Täytyy myöntää, että kun tuo taianomainen rajapyykki häämöttää jo reilun kuuden minuutin päässä, olen alkanut ajatella, että vasta kolmen ja puolen tunnin ajat ne ovat jotakin. Voikohan mieli toimia näin loputtomiin?)


Juoksin halki sinisen hetken.


Karikon lenkillä.


Aloitin tällä viikolla ennätykseen tähtäävän maratonohjelman, joka kestää siis kaikkiaan 15 viikkoa. Ehtiikö tuossa ajassa puristaa ennätysjuoksijan esiin, jää nähtäväksi. Jos pysyn terveenä, muistan mennä ajoissa nukkumaan ja noudatan ohjelmaa, uskoisin näin. Tällä hetkellä juoksumotivaationi on huipussaan, eikä vähiten uuden ohjelman vuoksi.

Ohjelman painotus on 2+1 eli kaksi kovaa viikkoa, joita seuraa yksi kevyt. Juoksukilometrejä on tarkoitus kerryttää 50 - 60 per viikko, mikä on minulle ennätyksellisen paljon. Kovimmillaan olen juossut viidenkympin viikkoja, joten nyt mennään kokonaismäärässä reippaasti yli. Treeniviikkoon sisältyy myös yksi lihaskuntotreeni salilla, ja sen teen itselleni sopivimpana ajankohtana. Corea teen useamman kerran viikossa. Kovat treenit eli vedot teen yleensä matolla nyt talvikaudella, mutta reippaat lenkit pyrin juoksemaan ulkona.

Olen saanut myös uudet sykerajat itselleni, joten treenaaminen on taas jonkin verran helpompaa, kun tietää, minkälaisilla sykkeillä mikäkin treeni on tarkoitus juosta. Kirjoittelen tuosta kynnystestistä vielä oman postauksensa, mutta tässä voin mainita, että viime kuukausina olen juoksennellut kevyet lenkkini ja pitkikseni vähän turhan kevyinä. Suurin heikkous juoksukunnossani on kuitenkin vauhtikestävyys, jota nyt kursitaan paremmaksi.

Yhteenvetona voi todeta, että uusi ohjelmani lisää määrää ja vähentää tehoja. Jos aikaisemmin olen juossut kovat treenit aina poikkeuksetta maksimia hipoen, nyt edetään maltillisemmin. Olin oikeastaan lipsahtanut harjoitteluun, jossa juoksen joko todella hiljaa tai todella kovaa. Sellainen ei tuonut toivottuja tuloksia, sillä sykkeitä tulisi rassata vaihtelevasti koko skaalan alueelta eikä ainoastaan joko tai. Tuntuu ihan uudenlaiselta juosta vk-sykkeillä, kun juokseminen jo rasittaa, mutta silti jaksaa vielä ihan mukavasti.

Jännittävää tällainen ihmiskoe. Onhan varmasti niin, että yhdenlainen harjoittelu puree yhteen, toisenlainen toiseen. Siksi on mielekästä kokeilla erilaisia harjoitusohjelmia. Toki muillakin tekijöillä on merkitystä. Iällä, kunnolla, kestävyydellä, fyysisillä ominaisuuksilla, muulla elämällä, ravinnolla ja levolla. Olen tietysti innosta pähkinöinä. Nyt on selkeä tavoite, jota kohti mennään. Lepopäivät pyrin pitämään aktiivisina, mutta silloin en tee lihaskuntoa. Lasten kanssa luisteleminen tai mäenlasku on oivallista aktiivista palautumista. Nyt kun mieskin juoksee tavoitteellisesti ja käy salilla, elämä on melko toimeliasta. Se tuntuu hyvältä, sillä olen aina ollut parhaimmillani silloin, kun päivät ovat täynnä tekemistä, josta nauttii.

Olen muuten myös innostunut mehustamisesta. Sain joululahjaksi mehulingon, jolla saa vaivattomasti aikaan mitä mielikuvituksellisempia mehuja. Joka päivä linkoan yhden.


Punajuuren väriloistoa.

Maailman paras vihermehu.

Kommentit

  1. No niin, tästähän tulee oikein mielenkiintoista seurattavaa!☺👍
    Olen talvikaudella juossut nyt tooodella hitaasti, eivätkä viikkokilsatkaan päätä huimaa. Aikaa ei tule tässä kevätkaudella varmastikaan olemaan yhtään aiempaa enempää, mutta ajatuksena myös taas ottaa laajemmin vauhti- ja sykealueet käyttöön! Sitä on nyt pk:n nimissä luisunut täysin mukavuusalueelle juoksussa😀. Olisi kyllä hyvä olla jokin tavoite jo noin keväällä, kuten teillä, että tulisi juostua tavoitteellisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heiii, kiitos palautteesta Henni :) Kummasti sitä lipsuu mukavuusalueelle, jos ei ole näköpiirissä kummempia tavoitteita, mutta onneksi sitä näköjään saa itsensä aika nopeasti taas ruotuunkin :D Hyviä lenkkejä sulle!

      Poista
  2. Vau! Onpa hienoja suunnitelmia. Yhteinen liikunta-, loma-, ja maraton matka pariskuntana kuulostaa niin hyvälle. Neljän tunnin alitus tuntuu olevan realistinen tavoite. Jos se alittuu reilusti, niin sitten alittuu. Mutta keskity ensin neljän tunnin alitukseen ja toiselle kertaa kolmen ja puolen tunnin alitukseen. Massatapahtumissa reitti voi olla ennätysreitti, mutta vain harva pääsee juoksemaan ilman tungosta, ohituksia ja rytmivaihdoksia jne. Selviät varmasti harjoitusohjelmasta, kunhan et noudata sitä orjallisesti vaan kuuntelet kehoasi ja lepäät kun siltä tuntuu. Odotan innolla harjoituspostauksiasi matkalla maratonille. Ja jos miehelläsi ei ole omaa blogia, niin kirjoitapa hänenkin harjoittelustaan ja matkasta ensimmäiselle maratonille! Tsemppiä tavoitteisiin -hyvin ne menee! Yhteiset jutut on kivoja! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta, Marika! :)
      Odotan myös pikku matkaamme malttamattomana. Ja toden totta pidän tavoitteeni tuossa neljässä tunnissa, en mä usko että musta koskaan olisi edes tuota 3h30:n rajaa alittamaan :D Hyviä pointteja sulla muutenkin massatapahtumasta ja harkkaohjelmasta, kiitos! Miehellä ei ole blogia, mutta lupaan raportoida myös hänen treeneistään. Tsemppiä treeneihin myös sulle! :)

      Poista
  3. Tsemppiä treeneihin ja aivan varmasti saat alitettua neljän tunnin!

    Nuo pariskunnan yhteiset lomat liikunnan ja varsinkin kisamatkat on mukavaa vaihtelua arkeen. Me matkaillaan tänä vuonna vain Suomessa ja kahdestaan päästään Karhunkierrokselle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä, Susanna! Sainkin kipinän teidän kokemuksista, että tällainen matkahan olisi mahtava juttu :) Toivottavasti pääset pian treenin makuun ja flunssa häipynyt pysyvästi!

      Poista
  4. Jään mielenkiinnolla seuraamaan maratonharjoitteluasi! Tuollaisesta yhteisestä maratonmatkasta minäkin haaveilen. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Janna! Toivottavasti tekin pääsette maratonmatkailemaan yhdessä. Tsemppiä treeneihin!

      Poista
  5. Hei mahtavaa!!! Oonpa aika innoissani tästä teidän projektista! :) Laitahan treenipostauksia, niin päästään näkemään, minkälaisella ohjelmalla kuljette kohti tavoitetta. Ehkä saisin jotain hyödynnettävää omaankin harjoitteluun. Hirmusti tsemppiä treeneihin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Raita! :) Mäkin olen innoissani, hehe :D Lupaan kirjoittaa joka viikko treenikatsauksen, ja kivaa jos siitä on hyötyä muidenkin treeneihin. Tsemppiä myös sulle!!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Voihan kroonistunut insertiitti

Ymmärrän, että tässä on lantioni. Vihdoin ja viimein sain syyn kipeälle takareidelleni. Olin viime perjantaina 45 minuuttia magneettikuvauksessa, jossa lantioni aluetta kuvattiin laajalti suunnasta jos toisesta. Radiologi avasi tuoreeltaan näkemäänsä raportissaan, joten sain huokaista helpotuksesta jo ennen viikonloppua. Sitä ennen olin tehnyt monen vammasta kärsivän virheen ja lukenut erilaisilta foorumeilta vieraiden ihmisten kauhutarinoita. Jollakulla oli esimerkiksi hermot painuneet lihakseen kiinni, josta ne oli yksitellen pitänyt irrottaa. Minulla oikean lonkan MRI paljasti takareidestäni seuraavia tietoja: Repeytymää ei näy ja lihakset kuvautuvat säännöllisinä, symmetriset. Ei pehmytosahematoomia. Luurakenne on säännöllistä, ei rasitusosteopatiaan viittaavaa. Lonkkanivelessä ei näy poikkeavaa. Ischias-hermojen kulkureitit vapaat, ei femoroacetabulaariseen impingementiin viittaavaa eikä bursiittilöydöksiä. Istuinkyhmyn hamstring-kiinnityksessä oli havaittavissa v

Hamstring-syndrooma

Hävettää tämä blogin sysääminen aina vihoviimeiseksi askareeksi muiden kiireiden tieltä. Mielessäni on monta aihetta, joista haluaisin täällä kirjoittaa, mutta niin vaan aika loppuu aina kesken. Jos tällä blogilla on vielä uskollisia lukijoita jäljellä, niin aloitetaan nyt vaikka jalan tilanteen kartoittamisesta. Oikea takareisihän on oireillut vaihtelevasti edelleen juoksulenkeillä. Kipu, tai oikeastaan jokin tuntemus, tuntuu juostessa milloin pakaran ulkosyrjässä, milloin alempana lihaksistossa, ja usein juoksulenkin jälkeen jalka on kipeä. Kävin osteopaatilla ja kuvittelin jo saaneeni avun vaivaani. Hän paineli jalkaani varpaista pakaraan saakka, kävi läpi vatsan ja selän linjat aina kasvoihin asti. Kävi ilmi, että oikea takareisi on jatkuvassa jännityksessä, kalvot umpikireät ja lihas ei pääse rentoutumaan. Vielä kipeämpiä kohtia löytyi reiden sisäsyrjästä, vatsasta, mutta yllättäen myös oikeasta leuasta. Kivun aiheuttajaksi arvelin ikivanhaa tapaani pureskella hampaitani ja

Juoksuvamma numero yksi: revähdys

Täällä iloinen toipilas odottelee toipumista ja harrastaa sillaikaa kaikkea muuta. Sellainen napsahti nyt pakosta, mutta ei se kuolemaksi ole. Magnesium ja kylmäpussista lämpökääreeksi muuttunut apuväline ovat ystäväni nyt.   Täällä pohjetoipilas, moro! Päivitetäänpä tilanne, kun lääkärilläkin tänään käytiin. Viime viikon keskiviikkona pohkeeni siis napsahti ikävästi kesken palauttelevan pk-lenkin, ja juokseminen loppui kuin seinään. Kivusta päättelin, että jalassani repesi jotakin, sillä ei nimittäin voinut ottaa yhtäkään juoksuaskelta. Onneksi tajusin kietoa jalkani ympärille ensihoidoksi pakastepussin, sillä kuulin tänään lääkäriltä, että se nopeuttaa revähdysten (ja kaiketi myös venähdysvammojen ja kramppien) paranemista. Kylmä estää runsasta turvotusta hillitsemällä verenvuotoa ja kudosnesteen kertymistä. Mitä vähemmän vammautunut alue turpoaa, sitä paremmin se pääsee parantumaan, sanotaan täällä . Eikä se pohkeeni ihan kamalan paljon turvonnut, vähäsen