Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2017.

Superkilsat viikolla 8

Viime viikolla juoksin ennätyksellisen määrän kilometrejä. Juoksin lumessa, matolla, hitaasti, kovaa, aamulla, illalla. Mutta edelleenkään en kyllästynyt. Jotakin taikaa on juoksemisessa  - sekä treeniohjelmassa, joka tähtää tiettyyn tavoitteeseen ja josta tietää, että jossakin vaiheessa se tulee päätepisteeseensä. Näin ei ole tarkoitus jatkaa loputtomiin, mutta nyt treenataan. Vantaan maratonilla keksimäni itsetsemppausmantra on jäänyt käyttöön. Aina, kun mattojuoksussa tulee hetki, jolloin ei huvittaisi jolkottaa enää sekuntiakaan tuijottaen kojetaulua, alan hokea itselleni, että nyt on juoksemisen aika, nyt sinä keskityt tähän hetkeen. Pian se on ohi, ja sitten voit ajatella muita asioita. Mutta nyt juostaan. Se toimii! Kilometrit hupenevat, vaikka olisi kuinka tylsää. Kyse ei useinkaan ole jaksamisesta vaan siitä, että itsensä liikuttaminen paikallaan rullaavalla matolla on abrsurdia ja tympäännyn siihen nopeasti. Ulkona juostessa harvemmin tuollaisia ajatuksia tulee, mutta matto…

Yhdeksän viikkoa Hampurin maratoniin

Kuusi viikkoa juoksuohjelmastani on nyt juostu. Kaksi sarjaa kahden kovan ja yhden kevyen viikon treenikokonaisuuksia. Kehoni on kestänyt lisääntyneen rasituksen ihmeellisen hyvin. En ole uupunut, ja olen välttynyt loukkaantumisilta. Välillä jalat ovat olleet jumissa, ja jäisillä teillä nastalenkkareilla juokseminen on maistunut puulta. Kuuden viikon aikana en kuitenkaan ole kertaakaan varsinaisesti väsynyt juoksemiseen tai erilaisiin treeneihin. Harjoitukset on ajoitettu pitkin viikkoa omien menojeni mukaan niin taidokkaasti, että palautuminen on toteutunut oppikirjan tarkkuudella. En ole tuntenut itseäni väsyneeksi tai kärsinyt uniongelmista, päinvastoin olen saanut treeneistäni voimaa ja hyvää energiaboostia ajatustyöhöni jota toteutan työpäivisin - tai oikeastaan salakavalasti aina kun olen hereillä.



Hampurin maratoniin on nyt yhdeksän viikkoa. Seitsemäs treeniviikko harjoitusohjelmastani on polkaistu käyntiin, ja ruuveja on kiristetty entisestään. Tällä viikolla reipas treeni pi…

Kilometrejä viikoilla 5 ja 6

Kaksi viime viikkoa ovat olleet jälleen kovia treeniviikkoja, mikä tarkoittaa, että kilometrejä on kertynyt kummallakin yli 60. Kuormitus tuntuu olevan itselleni juuri sopiva, mikä on oikeastaan aika mielenkiintoista, koska aikaisemmin minulle kertyi viikkokilometrejä 30 - 40, ja olin silti usein uupunut. Nyt en ole, jalkani vain ovat välillä jumissa. Hitaammat ja pidemmät lenkit ovat kasvattaneet juoksukuntoani paremmin kuin maksimaaliset lyhyet treenit, sen näkee syke- ja vauhtikehityksestä. Kun ensimmäisellä treeniviikolla juoksujeni keskivauhti oli 6:56/km, viime viikolla se oli 6:20/km sisältäen siis reippaat, kovat ja hitaat treenit. Sykearvot ovat kuitenkin pysyneet lenkeillä samoina, reippaassa treenissä jopa laskeneet. Viime lauantaina parintonnin vedoissa en päässyt edes yli anaerobisen kynnyksen, joten vauhteja täytyy lisätä. Kehitys on siis ollut toivotunlaista, ja mikä parasta: juokseminen tuntuu todella mukavalta ja kevyeltä! Sunnuntain 23 kilometriäkin vain hujahti, en…

Päättämättömyyden palkka

Viime postauksessa kerroin, että hankin upouudet Sarva Xero 3:t vuosien aikana kuluttamieni Icebugien tilalle. (Ne olivatkin muuten Icebug Anima-L:t eikä Anima2:t, kuten viimeksi virheellisesti kerroin.) Ostin kengät kivijalkamyymälästä, jossa sain ensiluokkaista palvelua.
Olen melko ennakkoluuloton asiakas, ja ostan paljon vaatteita ja kenkiä verkkokaupoista. Useimmiten minun ei tarvitse palauttaa mitään, joten yleensä ostokset menevät nappiin. En luonnehtisi itseäni päättämättömäksi, sillä tavallisesti intuitioni kertoo nopeasti, mihin minun kannattaa rahani hassata. Toisin sanoen minun on helppo päättää, haluanko vihreän paidan, jossa on pitkät hihat, vai keltaisen paidan, jossa ei ole hihoja ollenkaan jne. Valintaa vaativat asiat eivät tuota minulle useinkaan päänvaivaa.
Mutta nyt! Kuinkas sitten kävikään... Menin siis Turun Suunnistajan kauppaan, ensimmäistä kertaa elämässäni. Olin nähnyt, että jo pidemmän aikaa harkitsemani Sarvat olivat siellä kelpo tarjouksessa. Koska en tien…

Palautteluviikko 4

Juoksin tammikuussa uuden juoksuohjelmani ansiosta enemmän kuin koskaan ennen yhden kuukauden aikana. Kilometrejä kertyi kaikkiaan 209. Mahtavinta tässä on, että keho tuntuu kestävän kasvavaa määrää hyvin. Olen huomaamattani alkanut taas käyttää rullaa, ja venytteleminenkin maistuu entistä enemmän. Kaipa sitä tekee sellaisia asioita, joita keho pyytää. Pohkeet ja takareidet ovat tuntuneet kyllä melkoisen kireiltä tai jumittavilta, mutta lenkki kulkee silti kevyenlaisesti. Samoilla sykearvoilla tulee aavistuksen nopeampia kilometrejä, joten voisi sanoa ohjelman purevan juuri sinne minne pitääkin.

Tammikuun viimeisellä viikolla juoksin yhteensä 5 h 48 min 45 s ja kilometreissä 44,61 km keskivauhdilla 6.28/km. Kun juoksemiseen käytettyä kokonaisaikaa katsoo, se vaikuttaa mielestäni hyvin vähäiseltä ajalta. Jos en urheilemisen lisäksi liikkuisi yhtään, tuo kokonaisaika ei ikinä kompensoisi sitä aikaa, jonka käytän päivittäin työpöydän ääressä istumiseen. Viime viikolla kuite…