Running Diaries

Sain vastikään kuunneltua loppuun Tarja Virolaisen kirjan Juoksijan sielu. Hänen kertomuksessaan oli yllättävän paljon yhtäläisyyksiä omaan ajatteluuni niin juoksijana - kuin ihmisenä. Ehkä ajatuksessa on perää, että tietyntyyppiset ihmiset alkavat harrastaa kestävyysjuoksua ja jatkavat harrastustaan lukuisista vastoinkäymisistä huolimatta. Päivä päivältä juoksijaa hellitään enemmän, kun aurinko pikkuhiljaa sulattaa lumet ja jäät. Nauratti, kun kuulin Virolaisen herkistyneen kyyneliin Ateenan maratonin maaliviivalla, jossa soi AC/DC:n Thuderstruck. Se on yksi ehdottomista juoksuflow-biiseistäni, vaikka nykyisin kuuntelenkin enenevissä määrin kirjoja peruskestävyyslenkeilläni musiikin sijaan. Kirjan loputtua kotiin oli vielä pari kilometriä matkaa, ja oli pakko pysähtyä säätämään luureista kyseinen biisi. Jokin siinä on, minäkin kuin huomaamattani rupesin kyynelehtimään siinä juostessani ja vauhdin kiihtyessä. Se tunne ottaa tuolta syvältä rinnasta, kun juokseminen tuo kokonais

Kuvat helmikuiselta luisteluretkeltä Rymättylässä meren jäällä. Ei tämä alkuvuosi ole mennyt ihan niin kuin ajattelin, vaikka tammikuussa sainkin pistettyä kaikkiaan 100,5 kilometriä tossua toisen eteen. Kaikki lajit mukaan laskettuna kilometrejä oli kasassa 159,23. Helmikuun alkupuolella olin pääsemässä hyvän treenin makuun, juoksua oli tullut 25,92 km, kaikki yhteensä 49,00 km. Juoksutreenit olivat olleet monipuolisia, ja vaikka takareisi aina välillä ilmoittikin olemassaolostaan, fiilis oli pääpiirteittäin hyvä. Olin tehnyt vetoja radalla ja ulkona, kiihtyviä lenkkejä ja pitempiäkin hölkkiä. Juoksutestistä sain lisää intoa treeneihini. Tuntui, että juoksukunto on taas nousussa, kun tiedän, miten minun kannattaa treenata. Helmikuun 9. päivänä lähdimme hiihtoloman viettoon Vierumäelle. Viime vuonna suoritin läpi lomamme kunnianhimoista maratonohjelmaa, mutta tällä kertaa olin päättänyt nauttia hohtavista laduista ja ottaa rennosti. Mutta en sentään ih