#oivalluksia

Blogeissa on kiertänyt syksyn aikana ilahduttava Oivalluksia-haaste, jossa esitellään sarja omaan puhelimeen tallennettuja kuvia. Minäkin sain haasteen Run like a moose -blogin Marikalta ja Lenkillä pilkkujen kanssa -blogin Raidalta. Kiitos haasteesta juoksijanaiset! 

Minullahan puhelin pursuaa kuvista, sillä en kuvaa enää millään muulla kuin kännykkäni kameralla. Ensinnäkin siksi, että puhelin on yleensä aina käden ulottuvilla, kun "jotakin tapahtuu", ja toiseksi, puhelimeni kamera on teknisesti huomattavasti parempi kuin vanha järkkärini. Vaihdoin jopa kännykkää isompimuistiseen, jotta siihen mahtuu enemmän otoksia.

Suurin osa kuvistani on tietysti lapsistani. Heidän touhujaan on hauska tallentaa, ja kuvia katselemalla pystyy seuraamaan heidän kehitystään ja hämmästelemään, miten he vielä vuosi sitten näyttivät niin pieniltä (nyt jo niin isoilta, hehheh). Lasten kuvien katseleminen pitää ikävän loitolla, kun itse on jossakin muualla.

Toinen iso ryhmä kuvistani on luonnosta, useimmiten lenkeiltäni. On hauskaa tallentaa maisemia, joissa juoksee, ja yleensä juostessa sitä ihailee ympäröivää, upeaa luontoa. Silloin tällöin saatan ottaa kesken lenkin kuvan itsestäni, tai jos oikein innostun, viritän kameran itselaukaisimen ottamaan kuvan itsestäni juoksemassa. 

Loput kuvat ovat satunnaisia otoksia sieltä, missä liikun ja teen havaintoja, missä näen jotakin yllättävää tai kaunista, mikä kannattaa ikuistaa. Tällaistenkin kuvien kautta pääsee käsiksi muistoihinsa ja niihin hetkiin joita on jo elänyt.

Tässä vielä ohjeet, mitä piti tehdä.

Oivalluksia-haaste eli #oivalluksiahaaste

Poimi puhelimesi kätköistä 10 (tai itsellesi sopiva määrä) kuvaa, jotka spontaanisti herättävät ajatuksia. Pikku oivalluksia tai muuta jakamisen arvoista. Kuvien laadulla ei nyt ole väliä vaan sillä, mitä niistä haluat kertoa. Lyhyesti - lause tai kaksi/kuva riittää, varsinkin jos kuvia on paljon.

Uudet lenkkitossut saavat minut joka kerta lapsenmielisen onnelliseksi. Minkälaisia kilometrejä juuri näillä tossuilla kertyy? Minne nämä tossut minut kuljettavat? Juoksenko näillä tossuilla uuden ennätyksen? Näillä Boston Boosteilla muuten juoksin, oman maratonennätykseni. Ihanat karkkikengät.

Vanha opinahjoni Tampereella, jossa taas uudestaan vietän aikaani. Olen vasta nyt aikuisiällä havahtunut sen etuoikeuden ymmärtämiseen, mikä opiskeleminen, oppiminen ja uuden omaksuminen on. Kun uskaltaa poistua tutulta mukavuusalueeltaan, löytää hienoja, uusia juttuja.

Terveellinen ravinto ja ruokavalio. Sain vinkin tähän aamujuomaan Poppiksen blogista, ja sisällytin juoman myös omaan aamurituaaliini. Siinä on muun muassa vehnänorasjauhetta, jota käytän myös smoothieissa. Aamuisin en niitä ikinä ehdi tehdä, mutta tämä on nopea. Suosin superfoodeja ja muita terveellisiä juttuja. Rakastan salaatteja, marjoja ja pähkinöitä.

Tämä kuva on Kuhankuonolta, jossa olimme porukalla viime sunnuntaina juoksemassa 16 kilometrin polkujuoksulenkin. Kuvassa kiteytyvät ne asiat, jotka ovat minulle tärkeitä ja joista ammennan voimani. Karu luonto ja juokseminen.

Kotikaupunkini Turku. Tähän maisemaan en kyllästy ikinä, vaikka nyt Tampereella säännöllisesti ravatessani muistan, että vanha opiskelukaupunkini oli kiva. Aurajokimaisema nyt vaan on kaunein.

Rakastan myös matkustamista. Tämä kuva on syyskuun alusta, jolloin matkustimme perheen kanssa Unkariin Budapestin rannalle. Tykkään käydä sellaisilla omatoimimatkoilla, tehdä vähän omannäköisen seikkailun. Matkoilla osaa jopa olla välillä ihan jouten ja tuijotella horisonttiin.

Liike. Rakastan liikkeessä olemista, siksi juokseminen ehkä luonnistuu minulle parhaiten. Eteenpäin vievä liike on mahtava voimavara. Siinä pysyy mieli ja keho kunnossa.

Lapset ja luonto. Haluan totuttaa lapsenikin liikkumaan luonnossa, sillä kun pienenä oppii arvostamaan metsää, siitä tavasta tuskin koskaan kasvaa pois. Tässä kuvassa on oikeastaan kaikessa yksinkertaisuudessaan se, mikä elämässä on minulle tärkeintä. Plus mies tietysti, mutta hän ei ehkä halua tulla ikuistetuksi blogiin :D

En tiedä, onko haaste jo kovin vanhentunut, mutta haastan silti mukaan vielä kaikki, jotka eivät ole omaa kuvasaalistaan peranneet.