Superkilsat viikolla 8

Näköalatornissa.

Viime viikolla juoksin ennätyksellisen määrän kilometrejä. Juoksin lumessa, matolla, hitaasti, kovaa, aamulla, illalla. Mutta edelleenkään en kyllästynyt. Jotakin taikaa on juoksemisessa  - sekä treeniohjelmassa, joka tähtää tiettyyn tavoitteeseen ja josta tietää, että jossakin vaiheessa se tulee päätepisteeseensä. Näin ei ole tarkoitus jatkaa loputtomiin, mutta nyt treenataan. Vantaan maratonilla keksimäni itsetsemppausmantra on jäänyt käyttöön. Aina, kun mattojuoksussa tulee hetki, jolloin ei huvittaisi jolkottaa enää sekuntiakaan tuijottaen kojetaulua, alan hokea itselleni, että nyt on juoksemisen aika, nyt sinä keskityt tähän hetkeen. Pian se on ohi, ja sitten voit ajatella muita asioita. Mutta nyt juostaan. Se toimii! Kilometrit hupenevat, vaikka olisi kuinka tylsää. Kyse ei useinkaan ole jaksamisesta vaan siitä, että itsensä liikuttaminen paikallaan rullaavalla matolla on abrsurdia ja tympäännyn siihen nopeasti. Ulkona juostessa harvemmin tuollaisia ajatuksia tulee, mutta matto ei ole minua varten. Talvella treenatessa se on kuitenkin välttämätön, sillä loskassa/jäällä/lumessa ei voi vetää kaikkia ohjelman treenejä toivotusti läpi. Onneksi huomenna alkaa virallisesti kevät.

Kuva Facebookin Very Finnish Problems -ryhmän seinältä.

VKO 8
Ma: Alkuverkka hallissa 1,4 km, 6:23/km
Kuntosali 55 min
Ti: Kevyt 8,56 km + 3x100 m vedot / 52:18 / 6:07/km / KS 150 MS 162
Ke: Verkat matolla 5,73 km / 40:22 / 7:02/km / KS 142
Reipas tv 10 km / 57:00 / 5:42/km / KS 159 MS 166
To: Lepo
Pe: Kevyt 8,8 km / 54:59 / 6:14/km / KS 152
La: Verkat matolla 3,6 km / 25:24 / 7:03/km / KS 143
4 x 2000/2' matolla
Su: Matolla pitkis 24,3 km / 2:32:00 / 6:15/km / KS 150
Juoksukilometrejä yhteensä 70,39 km, keskivauhti 6:09/km

Maanantaina oli lepoa treeniohjelmasta, mutta salipäivä urheiluhallissa. Aloitin 1,4 kilometrin verkalla ja tein pari satasen vetoa. Lihaskuntoa päälle. Tiistaina kevyt 8 km ja kolme satasen vetoa. Oli aika kylmä, pakkanen kiristyi. Otti henkeen ja jalat tuntuivat väsyneeltä, mutta kunto ei. Olen kuunnellut Yle Areenalta nyt jo vaikka mitä mielenkiintoisia keskusteluohjelmia ja dokumentteja, tuntuu toimivan hyvin näillä kevyillä lenkeillä. Vedoissa ja reippaissa edelleen musiikkia.

Keskiviikkona tasavauhtinen reipas mattokymppi. Ei mitään asiaa ulos, lunta ja jäätä vaikka millä mitalla. Kymppi kulki ihan mukavasti tahtiin 5:42/km, joka onkin jo lähellä neljän tunnin maratonvauhtia. Syke pysyi matalana pitkään, vasta ihan viimeisillä kilometreillä alkoi vähän nousta. Jalat edelleen väsyneen tuntuiset, mutta muuten ei ongelmaa. Peruspsyykkausta matosta johtuen. Torstaina olin yllättävän väsynyt edellisen päivän treenistä ja oli Tampere-päivä. Siirsin palauttelulenkin perjantaille, mikä oli viisasta, sillä perjantaina olin taas iskussa. Kevyt 8,8 km auraamattomilla teillä sujui mukavasti, vaikka jalkoja alkoi hangessa juokseminen jossakin vaiheessa särkeä.

Lauantaina jälleen mattojuoksua. Tällä kertaa neljä paritonnista. Verkat jäivät tavallista lyhyemmiksi, koska piti kiiruhtaa salilta seuraavaan paikkaan. Paritonniset menivät taas kovempaa kuin viimeksi ja nyt myös aika kevyellä fiiliksellä. Vasta viimeisessä alkoi hengästyttää, mutta ei uuvututtaa. Tällaiseen treeniin matto on ihan kiva.

1/4 tahti 5:33 11.06 KS 156 MS 162
2/4 tahti 5:21 10.42 KS 158 MS 164
3/4 tahti 5:10 10.20 KS 161 MS 167
4/4 tahti 5:00 10.00 KS 165 MS 171


Sunnuntaina oli vaihtoehtona mennä auraamattomille teille vetäisemään viikon 24 kilometrin pitkis tai sitten tampata se matolla. Halusin mennä perheen kanssa pulkkamäkeen, olihan sääennusteen mukaan viimeiset lumiset mahdollisuudet ja sitä paitsi laskiaissunnuntai, joten valitsin jälkimmäisen. Sain seurakseni mieheni, vaikka vierekkäisistä matoista huolimatta sanoja ei juuri vaihdettu, joitakin hysteerisiä naurunpyrskähdyksiä kyllä. Minä kuuntelin Ville Haapasalon Et muuten tätäkään usko -äänikirjaa ja mies vieressä tiededokumenttia. Televisiosta tuli hiihtoa, mutta jossakin vaiheessa en jaksanut vilkuilla edes sitä. Puolivälissä matkaa pidin vessatauon, 19,5 kilometrissä pysähdyin hetkeksi juomaan. Muuten juoksin tauotta 24,3 kilometriä matolla yhteensä 2 tuntia 32 minuuttia. Jalat olivat melko pökkelöt sen jälkeen. Kuvittelin, että olen jossakin vieraan valtionjohdon järjestämässä kidutuksessa ja jos en suoriudu tehtävästä, seuraavaksi on luvassa jotakin paljon pahempaa. Menihän se siitä. Seuraavaksi valitsen ne auraamattomat tiet. Hyvä puoli oli, että tahti 6:15 ei tuntunut missään vaiheessa liialliselta ja keskisyke oli 150. Söin muuten yhden geelinkin tuossa puolivälissä matkaa, hehhehee.

Nyt on poikkeuksellisesti kevyt viikko, koska viikonlopun olen Ruotsissa, ja vaikka sielläkin voi juosta, aikaa on rajallisesti. Treeni-intoa jokaiselle!