Viimeisen illan tunnustelut

Lisää kuvateksti

Täällä sitä maataan yksin hotellihuoneessa, ja olo on kuin hitaasti tottelevalla syöttöporsaalla. En pidä tästä tankkaamisesta lainkaan. Viime viikonlopun mahatauti on kyllä jo unohtunut ja tankkaus varmastikin onnistunut, en vain muistanut, miltä liika hiilihydraatti saa olemuksen tuntumaan. Olen syönyt pastaa ja leipää ja pitsaa ja hedelmiä ja vihanneksia ja kasviksia ja jätskiä sen verran, että vähemmälläkin pärjäisi. Ensimmäistä kertaa turvauduin myös tankkausjuomaan, joka oli Dexalin Heavyä. Se oli kyllä kaikessa siirappisuudessaan ihan mukiinmenevää.

Lisää kuvateksti

On varustauduttu myös muutoin. Kisakengiksi valikoituivat taas Adidaksen Adios Adizero Boost 2 -tossut, joita on sisäänajettu runsaat 50 kilometriä. Mietin pitkään näiden ja New Balancen Vazee Rushien välillä, mutta ne tuntuivat olevan sellaiset maksimissaan puolikkaan kengät. Tosin Maskun puolikas juostiin suureksi osin sorateillä, joten ehkä reitti ei kertonut kengistä ihan koko totuutta. 

On hankittu hiertymänestovoiteet, natriumkloriditabletit ja rakkolaastarit. On geelit ja rypälesokeripillerit. Huulirasvaa, aurinkorasvaa ja aurinkolippa.

Sykekello ladattu ja puhelin, sekä puhelimeen Paavolta hyväksi koettu soittolista. Ajanottosiru kiinnitetty vasempaan tossuun ja numerolappuun hakaneulat.

Käyty viimeisen illan verkalla ja kiihdytyksillä sekä yritetty pehmentää yksi ylikireä pohje. Hierottu magnesiumit ja kylmägeelit ja rullattu päälle kompressiosäärystin. Kyllä vain, pohje on kireä ja vähän kipeäkin, mutta toivon, että huomenna maratonhuuma saa minut unohtamaan sen, ja että juoksusta tulee yksi ikimuistoisista kokemuksista. 

Mahtavaa nähdä Tukholma juoksuperspektiivistä ja ehkä koko perhe siellä jossakin kannustamassa.

Nyt enää korvatulpat korviin ja unta palloon, sitten se onkin menoa!

Lisää kuvateksti

Lisää kuvateksti

Lisää kuvateksti

Lisää kuvateksti